SROI (Social Return on Investment) kertoo, kuinka paljon yhteiskunnallista arvoa seuran toiminta tuottaa suhteessa siihen panostettuun rahaan ja työhön. Tulos on suhdeluku: esimerkiksi 2,5 tarkoittaa, että jokaista panostettua euroa kohti syntyy noin 2,50 euron edestä hyötyä. Alla kuvataan pääpiirteittäin, miten luku muodostuu. Käytetyt käsitteet on selitetty sanastossa.
1. Panoksesta euromääräiseen arvoon
Laskenta etenee kolmessa vaiheessa. Ensin seura kertoo omat lukunsa: paljonko toimintaan käytetään rahaa (jäsenmaksut, avustukset, säätiö- ja yritysrahoitus) ja työtä (vapaaehtoistunnit), ja ketkä toiminnassa ovat mukana ikäryhmittäin. Nämä muodostavat panoksen.
Toiseksi malli tunnistaa, millaisia hyvinvointi-, terveys- ja yhteiskuntahyötyjä juuri näille ihmisryhmille syntyy. Kolmanneksi jokainen hyöty muunnetaan euromääräiseksi arvoksi tutkimuksesta ja viranomaistilastoista johdetuilla vastinearvoilla — seuran ei tarvitse tuntea yhtään kaavaa. Lopputulos on hyötyjen yhteenlaskettu arvo suhteessa panokseen.
2. Realistinen, ei yliväitetty
Kaikkea toiminnan yhteydessä syntyvää hyvää ei lasketa seuran ansioksi. Jokaisesta hyödystä vähennetään se osuus, joka olisi todennäköisesti syntynyt muutenkin (ns. nollavaikutus), sekä se osuus, joka kuuluu muille toimijoille kuin seuralle (attribuutio). Pitkävaikutteiset terveyshyödyt lasketaan varovaisesti usealle vuodelle niin, että vaikutus hiipuu ajan myötä, ja tulevat vuodet muunnetaan nykyarvoon. Näin luku on ennemmin ali- kuin yliarvio.
Yksi poikkeus on syytä kertoa: koettu hyvinvointi (WELLBY) ei kulje tämän ketjun läpi. Siitä vähennetään nollavaikutus, mutta ei erillistä attribuutiota — sen kerroin tulee tutkimuksesta, joka on jo vakioinut tulot, terveyden ja demografian, joten muiden tekijöiden osuus on siinä huomioitu kertaalleen.
3. Terveyshyödyt
Liikunta vähentää useiden kansansairauksien riskiä ja niistä koituvia hoitokustannuksia. Malli laskee terveyssäästöt sairaus kerrallaan: kansallisista kustannustilastoista johdetaan, kuinka suuri osuus kunkin sairauden kustannuksista liittyy liikkumattomuuteen, ja tämä kohdistetaan niihin harrastajiin, jotka seuran ansiosta liikkuvat riittävästi. Yksittäisiä kerroin- tai kustannuslukuja ei julkaista tällä sivulla, mutta laskennan lähteet on lueteltu lopussa.
4. Muut hyödyt ja vähennykset
Terveyden lisäksi mallissa on mukana muun muassa vältetyt työpanoksen menetykset — sairauspoissaolot, myöhentyneet työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaisen kuolleisuuden tuotantomenetykset (työnantajien ja julkisen talouden hyöty), nuorten syrjäytymisen ehkäisy — sekä tavallisessa harrastustoiminnassa että kohdennetussa tukityössä — ikäihmisten yksinäisyyden väheneminen sekä vapaaehtoisten oma hyvinvointi. Osa asioista taas vähentää tulosta rehellisyyden vuoksi: hoitoa vaatineet urheiluvammat ja toimintaan liittyvän matkustamisen ilmastohaitta (CO₂) lasketaan miinukseksi.
5. Koettu hyvinvointi (WELLBY)
Rahassa mitattavien säästöjen lisäksi harrastaminen lisää ihmisten koettua hyvinvointia — elämänlaatua, joka ei näy suoraan minkään viranomaisen kustannuksissa mutta on aidosti arvokasta. Tämä arvotetaan kansainvälisesti tunnustetulla WELLBY-menetelmällä ikäryhmittäin ja liikkumisen aktiivisuuden mukaan. Se on laskennassa hallitseva erä: seuratyypistä riippuen 80–95 % kokonaisarvosta on koettua hyvinvointia, ei vältettyjä sote-euroja — vähiten aikuis- ja senioripainotteisilla seuroilla (noin 81–83 %), eniten junioriseuroilla (noin 94 %). Se on syytä tietää lukua esiteltäessä — seuratoiminnan arvo ei pääosin ole julkisen talouden säästö vaan ihmisten kokema hyvinvointi. Yksikköarvo (18 600 €/WELLBY) on HM Treasuryn Green Book -ohjeen brittiläinen arvo £15 900 euroiksi muunnettuna; sitä ei ole korjattu Suomen tulotasoon, koska vakiintunutta suomalaista WELLBY-arvotusta ei ole. Myös vapaaehtoisten oma hyvinvointi arvotetaan, ja se näytetään raportissa omana eränään — mutta se on osa kokonaisarvoa, ei sen ulkopuolella. Alle 7-vuotiaille ei lasketa rahamääräistä hyvinvointi- tai terveysarvoa, koska luotettavaa tutkimusnäyttöä ei ole.
6. Kokonaisarvo — yksi selkeä suhdeluku
Raportin pääluku on kokonaisarvo: kaikki euromääräiset hyödyt ja koettu hyvinvointi yhteenlaskettuna, jaettuna panoksella. Panokseen lasketaan seuran koko rahoitus — oma varainhankinta, julkiset avustukset, säätiörahoitus sekä tilatuki ja muut luontoisedut — ja lisäksi vapaaehtoistyön laskennallinen arvo. Yksi luku on tarkoituksella selkeämpi kuin monta rinnakkaista suhdelukua. Rahoittajalle voidaan pyynnöstä eritellä tästä suppeampia näkökulmia — esimerkiksi pelkkiin rahavirtoihin perustuva luku — mutta raportin viesti nojaa toiminnan kokonaisarvoon.
7. Herkkyysanalyysi
Yksikään arvio ei ole tarkka piste. Siksi jokaiselle Seuralisenssillä tallennetulle laskelmalle ajetaan simulaatio, jossa epävarmoja oletuksia vaihdellaan niiden todennäköisen vaihteluvälin sisällä tuhansia kertoja. Tuloksena saadaan paras arvio ja sen ympärille todennäköinen vaihteluväli — näet siis, kuinka luotettava luku on, ei vain yksittäistä numeroa.
8. Olennaisuus ja rajaukset
"Älä yliväitä" -periaatteen mukaisesti osa mahdollisista hyödyistä kuvataan vain sanallisesti eikä lasketa euroiksi. Tulokset ovat tutkimuspohjaisia arvioita päätöksenteon ja viestinnän tueksi — eivät tilintarkastettuja lukuja.
Vältetty kustannus ei ole sama asia kuin säästö kunnan budjetissa. Terveysrivit kertovat, paljonko sairauskustannuksia jää syntymättä väestötason tutkimusnäytön perusteella. Ne eivät kerro, kenen budjetista raha jää käyttämättä — hyöty jakautuu hyvinvointialueelle, Kelalle, työnantajille ja valtiolle, eikä se realisoidu kunnan tilinpäätöksessä sinä vuonna kun laskelma tehdään. Luku vastaa kysymykseen "paljonko yhteiskunnallista arvoa syntyy panostettua euroa kohti", ei kysymykseen "paljonko säästämme ensi vuonna".
Osa vaikutuksista on jätetty tietoisesti mallin ulkopuolelle, esimerkiksi koulutusvaikutukset ja rikollisuuden väheneminen. Syynä on kaksoislaskennan välttäminen (osa niistä sisältyy jo syrjäytymisen ehkäisyyn ja koettuun hyvinvointiin) ja se, että harrastustoiminnan itsenäinen lisävaikutus näihin olisi tutkimusnäytön valossa pieni.
9. Tietolähteet
Vastinearvot ja säästövaikutukset perustuvat suomalaisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten aineistoihin (mm. THL, UKK-instituutti, Tilastokeskus, EK, VTV, Me-säätiö, Energiavirasto) sekä kansainväliseen liikunnan vaikuttavuus- ja hyvinvointitutkimukseen (mm. Sport England / State of Life ja UK Green Book -arviointiohjeistus). Tarkemman kuvauksen kunkin hyödyn tietopohjasta löydät Miten se toimii -sivulta, ja kaikki viitteet täydellisestä lähdeluettelosta.