Laskentamallin vastinearvot, säästövaikutukset ja menetelmä perustuvat alla lueteltuihin lähteisiin. Lähteet on ryhmitelty suomalaisiin primaarilähteisiin, kansainvälisiin sektorimalleihin sekä SROI-metodologian lähteisiin. Kuvaus siitä, miten lähteitä sovelletaan, on metodologiasivulla.
A. Suomalaiset primaarilähteet
- Haikonen, K. & Lounamaa, A. (toim.) (2010). Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009. THL, Raportti 13/2010. (Liikuntavammojen ilmaantuvuus.)
- Parkkari, J. ym. (2004). Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. (Lajikohtainen vammariskiluokittelu.)
- THL, Sotkanet-indikaattori 4286: itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus. (Yksinäisyysrivin väestöosuus.)
- Akava Works / Kalenius, A. (2019). Koulutus ja elinkaaritulot. Akava Works, Artikkeli 10/2019.
- Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). (2022; 2025). Päivän sairauspoissaolon kustannus työnantajalle.
- Energiavirasto. (2025). Päästökaupan huutokauppatulot Suomessa.
- Hoffrén, J. (2023). Vapaaehtoistyön arvo Suomessa (laskelma).
- Kolu, P., Kari, J. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T. H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. T., & Vasankari, T. (2022). Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology and Community Health, 76(7), 677–684.
- Nikander, R., Lepola, V., Karinkanta, S., & Sievänen, H. (2008). Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa – vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella? Suomen Lääkärilehti, 22, 2033–2040.
- Suomen Painonnostoliitto. (2019). Liikuntavammojen ilmaantuvuus lajeittain (kooste tutkimuskirjallisuudesta).
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2023). Kouluterveyskysely 2023.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2022–2023). Terve Suomi -tutkimus.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ystäväpiiri-toiminta ja iäkkäiden sote-palvelujen käyttö.
- Tilastokeskus. (2025). Palkkarakenne 2024. Suomen virallinen tilasto (SVT).
- Traficom. (2020). Suomalaisten halukkuus maksaa tieliikenteen henkilövahinkojen vähentämisestä. Traficomin tutkimuksia 20/2020.
- UKK-instituutti. (2023, päivitetty 2025). Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri. UKK-instituutti, Tampere.
- UKK-instituutti / Terve urheilija -ohjelma (Leppänen, M. ym.). Liikuntavammat ja niiden ehkäisy Suomessa.
- Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) & Me-säätiö. (2025). Nuorten syrjäytymisen kustannukset.
- Ristikari, T., Törmäkangas, L., Lappi, A., Haapakorva, P., Kiilakoski, T., Merikukka, M., Hautakoski, A., Pekkarinen, E., & Gissler, M. (2016). Suomi nuorten kasvuympäristönä – 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. THL Raportti 9/2016. (Kohdennetun tuen nuorten syrjäytymisriskin osuus.)
- Vasankari, T., & Kolu, P. (toim.). (2018). Liikkumattomuuden lasku kasvaa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. ISBN 978-952-287-535-8.
- Väylävirasto. (2024). Tieliikenteen onnettomuuksien yksikkökustannukset.
- Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU). (2022; 2024). LIITU-tutkimuksen tuloksia. UKK-instituutti, Jyväskylän yliopisto & Valtion liikuntaneuvosto.
- Kansalaisareena & Taloustutkimus. (2024). Vapaaehtoistyö Suomessa -kysely.
- Muistiliitto. Muistisairaudet (perustuu: Roitto ym. 2024).
- Roitto, H-M. ym. (2024). Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 140(5), 411–419.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Muistisairauksien yleisyys.
- Vapaaehtoistyö.fi. (2021). Vapaaehtoistyön vaikutukset -kysely.
- Verohallinto. Ansiotuloverotus ja sosiaalivakuutusmaksut.
- Veronmaksajain Keskusliitto. (2024–2025). Kansainvälinen palkkaverovertailu; Veroaste ja henkilöiden tuloverot 2024.
B. Kansainväliset lähteet ja sektorimallit
- Lee, I-M. ym. (2012). Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide. The Lancet 380(9838), 219–229.
- Ding, D. ym. (2016). The economic burden of physical inactivity: a global analysis of major non-communicable diseases. The Lancet 388(10051), 1311–1324.
- Schuch, F. B. ym. (2018). Physical activity and incident depression: a meta-analysis of prospective cohort studies. American Journal of Psychiatry 175(7), 631–648.
- Shiri, R. & Falah-Hassani, K. (2017). Does leisure time physical activity protect against low back pain? British Journal of Sports Medicine 51(19), 1410–1418.
- Qu, X., Zhang, X., Zhai, Z., Li, H., Liu, X., Li, H., Liu, G., Zhu, Z., Hao, Y., & Dai, K. (2014). Association between physical activity and risk of fracture. Journal of Bone and Mineral Research, 29(1), 202–211.
- Thouin, É., Dupéré, V., Dion, E., McCabe, J., Denault, A.-S., Archambault, I., Brière, F. N., Leventhal, T., & Crosnoe, R. (2022). School-based extracurricular activity involvement and high school dropout among at-risk students: Consistency matters. Applied Developmental Science, 26(2), 303–319. (Syrjäytymisrivin mitattu vähennys 0,30.)
- Telama, R., Yang, X., Viikari, J., Välimäki, I., Wanne, O., & Raitakari, O. (2005). Physical activity from childhood to adulthood: a 21-year tracking study. American Journal of Preventive Medicine, 28(3), 267–273. (Lasten elämänkaarikertoimen suuruusluokka; korrelaatiokertoimet, ei osuus.)
- Yang, X. ym. (2006). Liikunta-aktiivisuuden pysyvyys nuoruudesta aikuisuuteen Young Finns -kohortissa. Medicine & Science in Sports & Exercise. (Pysyvästi aktiivisten osuus noin 33 %.)
- Buecker, S., Simacek, T., Ingwersen, B., Terwiel, S., & Simonsmeier, B. A. (2021). Physical activity and subjective well-being in healthy individuals: a meta-analytic review. Health Psychology Review, 15(4), 574–592.
- Gosselin, V., Boccanfuso, D., & Laberge, S. (2020). Social return on investment (SROI) method to evaluate physical activity and sport interventions: a systematic review. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 17, 26.
- HM Treasury. (2021). The Green Book: Central Government Guidance on Appraisal and Evaluation (sis. Wellbeing guidance for appraisal). HM Treasury, London.
- Mulier Institute & Ecorys. (2019). The Social Return on Investment (SROI) of Sports and Physical Activity in the Netherlands. Mulier Institute.
- Sport England. (2025). Social Value of Sport and Physical Activity in England 2023–24 (primary, secondary & tax revenue reports). State of Life, Sheffield Hallam University (SIRC) & Manchester Metropolitan University.
- Sport New Zealand. (2023). The Social Return on Investment of Sport and Active Recreation: Technical Report. Sport NZ, Wellington.
- UEFA. (2022). GROW SROI Model – Custom Report (Jyväskylä). Union of European Football Associations.
- UK Government. Employers and loneliness. gov.uk.
- Hamer, M., & Chida, Y. (2009). Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychological Medicine, 39(1), 3–11.
C. Metodologiset lähteet (SROI)
- Cabinet Office & The SROI Network (Nicholls, J., Lawlor, E., Neitzert, E., & Goodspeed, T.). (2009; päivitetty 2012). A Guide to Social Return on Investment. Office of the Third Sector / The SROI Network (Social Value UK).
- Klemelä, J. (2016). Järjestöt, vaikuttavuus & raha: SROI-arviointimenetelmä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.
- new economics foundation (nef). (2008). Measuring Value: A Guide to Social Return on Investment (SROI). nef, London.
- Social Value International / Social Value UK. Principles of Social Value & SROI assurance standard.
Yksittäisiä proksiarvoja tai kertoimia ei julkaista tällä sivulla. Täydellinen metodologiakuvaus laskentaperusteineen on saatavilla pyynnöstä — info@liikute.fi.